Mitä tutkimukset kertovat tekoälyn hyödyntämisestä yrityksissä?
Tekoäly kehittyy nopeasti. Samalla yritysten päätöksenteon tueksi julkaistaan jatkuvasti tutkimuksia, tilastoja, selvityksiä, kyselyitä ja markkina-arvioita.
Tulokset eivät kuitenkaan aina ole helposti vertailtavissa. Tekoälyn käyttöönotolla voidaan tarkoittaa esimerkiksi yksittäisiä kokeiluja, henkilöstön omaehtoista käyttöä, yrityksen hyväksymiä työkaluja tai tekoälyn laajaa liittämistä liiketoimintaprosesseihin ja yritysjärjestelmiin.
Tämän sivun tarkoituksena on koota ja tulkita tekoälyn käyttöä koskevaa tutkimustietoa mahdollisimman ymmärrettävässä muodossa. Samalla tarkastellaan, mitä tutkimusten tulokset tarkoittavat käytännössä suomalaisille yrityksille, johdolle, henkilöstölle ja yritysjärjestelmien kehittämiselle.
Tekoäly yrityksissä – ajankohtainen tilannekuva
Tutkimuksista muodostuu varsin yhtenäinen yleiskuva: tekoälyn käyttö kasvaa nopeasti, mutta osaaminen, johtaminen, hallintamallit ja toimintatapojen uudistaminen eivät aina kehity samaa vauhtia.
| Havainto | Mitä se kertoo? |
|---|---|
| 38 % suomalaisista yrityksistä käytti tekoälyteknologioita vuonna 2025 | Tekoälyn käyttö on yleistynyt nopeasti. Vuonna 2024 vastaava osuus oli 24 %. |
| 80 % informaatio- ja viestintäalan yrityksistä käytti tekoälyä vuonna 2025 | Käyttöasteessa on edelleen suuria toimialakohtaisia eroja. |
| Vuonna 2024 vain 11 % yrityksistä oli dokumentoinut tekoälyn käyttöä koskevia ohjeita tai toimintatapoja | Tekoälyn hallinta ja yhteiset pelisäännöt olivat selvästi käyttöä jäljessä. |
| 79 % pohjoismaisista organisaatioista raportoi tekoälyn parantaneen tehokkuutta | Tekoälystä saadaan jo käytännön hyötyjä, vaikka tulokset perustuvat osittain yritysjohdon arvioihin. |
| 18 % pohjoismaisista organisaatioista raportoi tekoälyn tuottaneen liikevaihdon kasvua | Tehokkuushyödyt ovat vielä selvästi yleisempiä kuin osoitettu kasvu. |
| Vain 20 % oli nimennyt vastuuhenkilön tekoälyn tuottaman arvon toteutumiselle | Hyötyjä seurataan, mutta vastuu niiden saavuttamisesta voi jäädä epäselväksi. |
| Vain 5 % arvioi agenttipohjaisen tekoälyn osaamisensa korkeaksi | AI-agenttien hyödyntäminen on vielä varhaisessa vaiheessa. |
| Vain noin kolmasosa yrityksistä hallitsi kattavasti tekoälyn käyttöä EY:n tutkimuksessa | Tekoälyn vastuullinen käyttö, lainmukaisuus ja turvallisuus eivät vielä muodosta kattavaa kokonaisuutta useimmissa yrityksissä. |
Huomautus: luvut ovat eri tutkimuksista, eri vuosilta ja osittain erilaisista kohderyhmistä. Niitä ei siksi pidä verrata suoraan toisiinsa. Ne kuvaavat kuitenkin yhdessä tekoälyn käytön, hyötyjen ja hallinnan kehityssuuntaa.
Tekoälyn käyttö kasvoi Suomessa nopeasti
Tilastokeskuksen mukaan tekoälyteknologioita käytti 24 prosenttia suomalaisista, vähintään kymmenen henkilöä työllistävistä yrityksistä keväällä 2024. Osuus oli kasvanut yhdeksän prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta.
Vuonna 2025 tekoälyteknologioita käytti jo 38 prosenttia yrityksistä. Informaatio- ja viestintäalalla osuus oli 80 prosenttia ja ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan alalla 75 prosenttia.
Luvut osoittavat, että tekoäly ei ole enää vain pienen edelläkävijäjoukon käyttämä teknologia. Samalla toimialojen ja yritysten väliset erot ovat edelleen huomattavia.
Tilastokeskuksen tiedot eivät kata kaikkein pienimpiä, alle kymmenen henkilöä työllistäviä yrityksiä. Siksi luvut eivät sellaisenaan kuvaa koko suomalaista mikroyrityskenttää.
Käyttö etenee nopeammin kuin yhteiset pelisäännöt
Vuonna 2024 vain 11 prosenttia yrityksistä ilmoitti dokumentoineensa tekoälyohjelmien tai -järjestelmien käyttöön liittyviä ohjeita, käytäntöjä tai toimintatapoja. Tekoälyä käytti samana vuonna 24 prosenttia yrityksistä.
Ero osoittaa, että tekoälyä voidaan käyttää yrityksessä jo varsin laajasti ennen kuin johto on määritellyt sille yhteiset periaatteet.
Yrityksessä olisi hyvä sopia ainakin:
- mihin tehtäviin tekoälyä saa käyttää
- mitä tietoja tekoälypalveluihin ei saa syöttää
- mitkä työkalut ovat yrityksen hyväksymiä
- kuka vastaa tekoälyn tuottaman tiedon tarkistamisesta
- miten henkilötietoja ja luottamuksellista tietoa käsitellään
- miten virheitä, poikkeamia ja tietoturvariskejä seurataan
- miten tekoälyn tuottamia hyötyjä mitataan.
Keskeinen havainto: tekoälyn käyttöönotto ei ole vain uuden työkalun hankintaa. Se edellyttää myös vastuiden, tiedonkäsittelyn ja toimintatapojen määrittelyä.
Tehokkuushyötyjä saavutetaan, mutta kasvu on vaikeampi osoittaa
Deloitten State of AI in the Nordics 2026 -tutkimuksessa 79 prosenttia pohjoismaisista organisaatioista ilmoitti tekoälyn parantaneen tehokkuutta. Liikevaihdon kasvua tekoälyn avulla raportoi kuitenkin vain 18 prosenttia.
Ero tehokkuuden ja kasvun välillä on ymmärrettävä. Ajan säästyminen, tiedonhaun nopeutuminen tai yksittäisten tehtävien automatisointi voidaan havaita suhteellisen nopeasti. Liikevaihdon kasvu edellyttää yleensä laajempia muutoksia tuotteissa, palveluissa, asiakastyössä tai yrityksen toimintamallissa.
Tutkimuksessa vain 20 prosenttia organisaatioista oli nimennyt henkilön, joka vastasi tekoälyn tuottaman arvon toteutumisesta. Tämä voi vaikeuttaa hyötyjen järjestelmällistä mittaamista ja kehittämistä.
Työkalujen käyttöönotto ei vielä muuta työtä
Deloitten tutkimuksessa niiden organisaatioiden osuus, joissa vähintään 40 prosentilla henkilöstöstä oli käytössään hyväksyttyjä tekoälytyökaluja, kasvoi vuodessa 37 prosentista 56 prosenttiin.
Samaan aikaan vain 16 prosenttia organisaatioista ilmoitti uudistaneensa työtä laajasti tekoälyn mahdollistamia uusia toimintatapoja varten.
Tämä on olennainen ero. Tekoälytyökalun avaaminen henkilöstölle voi lisätä yksittäisten tehtävien nopeutta, mutta suuremmat hyödyt syntyvät vasta, kun myös prosesseja, vastuita, tiedonkulkua ja päätöksentekoa kehitetään.
AI-agentit ovat vielä varhaisessa vaiheessa
Generatiiviset tekoälytyökalut ovat jo monille tuttuja, mutta agenttipohjainen tekoäly on vielä huomattavasti varhaisemmassa vaiheessa.
Deloitten pohjoismaisessa tutkimuksessa vain viisi prosenttia organisaatioista arvioi agenttipohjaista tekoälyä koskevan osaamisensa korkeaksi. Lähes puolet arvioi agenttien laajemman muutoksen olevan vielä yli kolmen vuoden päässä.
AI-agentti voi esimerkiksi hakea tietoa eri järjestelmistä, valmistella ehdotuksia, käyttää sille sallittuja työkaluja ja käynnistää ennalta määriteltyjä työvaiheita. Mitä itsenäisemmin agentti toimii, sitä tärkeämmiksi nousevat käyttöoikeudet, valvonta, lokitiedot, ihmisen hyväksyntä ja vastuiden määrittely.
Lue lisää: AI-agentit yrityksen arjessa – mitä ne ovat ja miten niitä voi hyödyntää?
Hallinta, tietoturva ja vastuullisuus nousevat keskeisiksi
EY:n vuonna 2025 julkaisemassa kansainvälisessä Responsible AI Pulse -tutkimuksessa vain noin kolmasosa yrityksistä valvoi tekoälyn käyttöä kattavasti tutkimuksessa määritellyillä yhdeksällä hallinnan osa-alueella.
Kyselyyn osallistui 975 yrityspäättäjää 21 maasta, myös Suomesta. Vaikka 72 prosenttia vastaajista ilmoitti tekoälyn olevan yrityksessään laajasti käytössä, hallinta kattoi keskimäärin vain kolme yhdeksästä tarkastellusta alueesta.
Deloitten pohjoismaisessa tutkimuksessa puolestaan 84 prosenttia organisaatioista piti tietosuojaa ja tietoturvaa keskeisenä huolena. Samalla 67 prosenttia priorisoi investointeja tietoturvaan ja vaatimustenmukaisuuteen.
Hallintaa ei pitäisi nähdä vain käyttöä rajoittavana tekijänä. Selkeät vastuut, tietoturva ja hyväksytyt toimintatavat voivat myös mahdollistaa tekoälyn turvallisen laajentamisen kokeiluista osaksi yrityksen normaalia toimintaa.
Suomessa siirrytään kokeiluista kohti ydinliiketoimintaa
AI Finlandin ja Business Finlandin julkaisema Näin Suomi hyödyntää tekoälyä 2026 -katsaus kuvaa siirtymää yksittäisistä kokeiluista kohti tekoälyn liittämistä yritysten ydinliiketoimintaan, tuotteisiin ja palveluihin.
Katsauksen perusteella suomalaisyritykset jakautuvat kuitenkin edelleen voimakkaasti edistyneisiin ja varovaisiin hyödyntäjiin. Johdon kiinnostus on kasvanut, mutta vain alle kolme prosenttia katsauksen tausta-aineiston vastaajista arvioi tekoälyvision ja toteutuksen olevan pitkällä tai kattavan AI-tiekartan olevan käytössä.
Tulos vahvistaa käsitystä siitä, että yksittäisiä työkaluja ja kokeiluja on paljon enemmän kuin johdettuja, koko yritystä koskevia tekoälyn kehitysohjelmia.
Polaris AI Ecosystemin johtopäätökset
Eri tutkimuksista voidaan tehdä viisi yleistä johtopäätöstä:
- Tekoälyn käyttö kasvaa nopeammin kuin yritysten toimintatapojen kehittäminen.
Työkalut voidaan ottaa käyttöön nopeasti, mutta prosessien, vastuiden ja työnjaon muuttaminen vie enemmän aikaa. - Kokeilu ei vielä tarkoita liiketoimintahyötyä.
Hyötyjen saavuttaminen edellyttää selkeää tavoitetta, käyttökohteen valintaa, mittareita ja vastuuhenkilöitä. - AI Governance eli tekoälyn hallinta on nousemassa keskeiseksi kehityskohteeksi.
Tietosuoja, tietoturva, käyttöoikeudet, valvonta ja ihmisen vastuu korostuvat käytön laajentuessa. - AI-agentit ovat lupaavia, mutta yritysten osaaminen on vielä alkuvaiheessa.
Agenttien turvallinen käyttöönotto vaatii enemmän hallintaa kuin tavallisen keskustelupohjaisen tekoälytyökalun käyttö. - Suurimmat hyödyt syntyvät, kun tekoäly yhdistetään prosesseihin, tietoon ja yritysjärjestelmiin.
Tekoäly ei muuta yrityksen toimintaa yksin. Muutos syntyy teknologian, ihmisten, tiedon ja toimintatapojen yhteisvaikutuksesta.
Tekoälyn kehitystä ei kannata seurata vain yksittäisten prosenttilukujen avulla. Olennaisempaa on ymmärtää, miten teknologia, ihmiset, tieto ja yrityksen toimintatavat muuttuvat yhdessä.
Mitä tältä sivulta löytyy?
Tälle sivulle kootaan tutkimusyhteenvetoja ja linkkejä artikkeleihin muun muassa seuraavista aiheista:
- tekoälyn käyttöönotto yrityksissä
- tekoälyhankkeiden onnistuminen ja epäonnistuminen
- AI-ERP:n ja muiden yritysjärjestelmien kehitys
- Microsoft Copilotin ja vastaavien työkalujen käyttökokemukset
- tekoälyagenttien hyödyntäminen
- tekoälyn vaikutukset tuottavuuteen ja työn laatuun
- henkilöstön osaaminen, koulutus ja muutosjohtaminen
- tietoturva, tietosuoja ja tekoälyn hallinta
- suomalaiset ja kansainväliset AI-tutkimukset.
Tutkimustiedon tulkinnassa tarvitaan harkintaa
Tekoälyä koskevissa tutkimuksissa esiintyy usein näyttäviä prosenttilukuja. Esimerkiksi tekoälyä käyttävien yritysten osuudesta, hankkeiden epäonnistumisesta tai saavutetusta ajansäästöstä voidaan esittää hyvin erilaisia arvioita.
Erot voivat johtua muun muassa siitä:
- mitä tekoälyn käytöllä tarkoitetaan
- minkä kokoisia yrityksiä on tutkittu
- miltä toimialoilta vastaajat ovat
- mistä maista tutkimusaineisto on kerätty
- perustuuko tulos mitattuun tietoon vai vastaajien arvioihin
- tarkastellaanko yksittäisiä kokeiluja vai pysyviä toimintatapojen muutoksia
- onko tutkimuksen tilaajana tutkimusorganisaatio, teknologiayhtiö tai konsulttiyritys
- miten kysymykset, otos ja tekoälyn käsite on määritelty.
Siksi yksittäistä lukua tärkeämpää on tarkastella useiden tutkimusten muodostamaa kokonaiskuvaa. Yritysjohdon kyselyssä ilmoitettu tehokkuuden paraneminen ei myöskään välttämättä tarkoita samaa kuin taloudellisilla mittareilla todennettu tuottavuuden kasvu.
Tutkimuksista käytäntöön
Tämän osion tarkoituksena ei ole vain esitellä prosenttilukuja. Tutkimuksia käsittelevissä artikkeleissa pyritään vastaamaan myös seuraaviin kysymyksiin:
- Mitä tulokset tarkoittavat suomalaiselle pk-yritykselle?
- Mitkä havainnot ovat olennaisia yritysjärjestelmien kehittämisessä?
- Mitä yrityksen kannattaa tehdä ennen AI-ratkaisun hankintaa?
- Miten tekoälyn hyötyjä voidaan mitata?
- Mitkä tulokset perustuvat käytännön kokemuksiin ja mitkä vasta odotuksiin?
- Missä asioissa tutkimukset ovat keskenään eri mieltä?
- Kuinka hyvin kansainvälinen tutkimus soveltuu suomalaiseen pk-yritykseen?
Tämän osion artikkeleita
Tälle sivulle lisätään linkkejä tutkimuksia, tilastoja ja käyttökokemuksia käsitteleviin artikkeleihin.
- Microsoft 365 Copilot yrityksessä – miksi käyttöönotto ei vielä takaa hyötyjä?
- Tekoäly yrityksissä numeroina
- Miksi AI-hankkeet epäonnistuvat?
- AI-agentit yrityksissä
- Tekoäly ja tuottavuus
- AI-ERP:n kehitys
- Yrityksen tekoälyn pelisäännöt ja hallintamalli
Keskeisiä lähteitä
Tällä sivulla ja siihen liittyvissä artikkeleissa seurataan muun muassa seuraavien tahojen julkaisuja:
- Tilastokeskus
- Business Finland
- AI Finland
- VTT
- Aalto-yliopisto
- Eurostat
- OECD
- Euroopan komissio
- Stanford Institute for Human-Centered AI
- Microsoft
- McKinsey
- BCG
- Deloitte
- EY
- PwC
- IBM
- Gartner
- tieteelliset tutkimusjulkaisut.
Myös teknologiayhtiöiden ja konsulttiyritysten tutkimukset voivat sisältää arvokasta tietoa. Niitä tarkasteltaessa huomioidaan tutkimuksen toteutustapa, kohderyhmä, maantieteellinen kattavuus ja julkaisijan mahdolliset kaupalliset intressit.
Tässä katsauksessa käytetyt lähteet
- Tilastokeskus: Tekoälyteknologioita käytti 38 % yrityksistä vuonna 2025
- Tilastokeskus: Tekoälyteknologioita käytti 24 % yrityksistä vuonna 2024
- Deloitte: State of AI in the Nordics 2026
- EY: Vain kolmasosa yrityksistä hallitsee kattavasti tekoälyn käyttöä
- AI Finland ja Business Finland: Näin Suomi hyödyntää tekoälyä 2026
Polaris AI Ecosystem -periaate
Polaris AI Ecosystem pyrkii kokoamaan tekoälyä koskevaa tutkimustietoa riippumattomasti, ymmärrettävästi ja mahdollisimman tasapuolisesti.
Tavoitteena on erottaa toisistaan:
- tutkimuksiin ja tilastoihin perustuvat havainnot
- organisaatioiden käytännön kokemukset
- asiantuntijoiden arviot
- tulevaisuutta koskevat ennusteet
- markkinointiväitteet.
Kaikki tutkimustulokset eivät ole keskenään yhdenmukaisia. Siksi tällä sivustolla pyritään kertomaan myös tutkimusten rajoituksista ja siitä, milloin tuloksia ei voida sellaisenaan soveltaa kaikkiin yrityksiin.