Tekoälyä voidaan käyttää yrityksessä jo ennen kuin yritys on tehnyt varsinaista tekoälystrategiaa. Työntekijät voivat laatia tekstejä, analysoida tietoja, valmistella tarjouksia, tehdä yhteenvetoja tai etsiä ratkaisuja erilaisten tekoälypalvelujen avulla.
Käyttö voi alkaa nopeasti, mutta vastuut, tietoturva ja hyväksyttävän käytön rajat eivät synny automaattisesti.
Siksi yritys tarvitsee tekoälyn pelisäännöt ja kevyen hallintamallin.
Pelisäännöt kertovat henkilöstölle, mihin tekoälyä saa käyttää, mitä tietoja siihen saa syöttää ja milloin ihmisen on tarkistettava tai hyväksyttävä lopputulos. Hallintamalli puolestaan määrittelee, kuka vastaa tekoälyn käytöstä, miten uusia käyttötapoja arvioidaan ja miten mahdollisiin ongelmiin reagoidaan.
Tavoitteena ei ole estää tekoälyn käyttöä. Tavoitteena on mahdollistaa hyödyllinen käyttö hallitusti.
Katso alempana artikkelissa:
10 sääntöä tekoälyn käytöstä yrityksessä ja
Kevyt tekoälyn hallintamalli pk–yritykselle
Tiivis ohje yrityksen tekoälykäytöstä
Miksi tekoäly tarvitsee omat pelisäännöt?
Tekoäly eroaa tavallisesta toimisto-ohjelmasta siinä, että se tuottaa vastauksia, ehdotuksia ja päätelmiä, jotka voivat näyttää vakuuttavilta myös silloin, kun ne ovat puutteellisia tai virheellisiä.
Samalla tekoälypalveluun voidaan vahingossa syöttää tietoja, joita yrityksen ei pitäisi luovuttaa ulkopuoliselle palvelulle. Tällaisia voivat olla esimerkiksi:
- asiakkaiden henkilötiedot
- sopimus- ja hintatiedot
- julkaisemattomat taloustiedot
- henkilöstöä koskevat tiedot
- liikesalaisuudet
- tekniset suunnitelmat
- käyttäjätunnukset ja salasanat
- yritysjärjestelmistä kopioidut laajat tietoaineistot.
Ilman yhteisiä ohjeita jokainen työntekijä joutuu itse ratkaisemaan, mikä on sallittua. Tällöin käytännöt vaihtelevat ja yrityksen riskit jäävät helposti näkymättömiksi.
Hyvät pelisäännöt tekevät turvallisesta toiminnasta helpompaa kuin vaarallisesta toiminnasta.
Pelisäännöt ja hallintamalli eivät ole sama asia
Tekoälyn pelisäännöt ovat henkilöstölle annettava käytännön ohjeistus.
Niissä määritellään esimerkiksi:
- mitä tekoälypalveluja yrityksessä saa käyttää
- millaisiin tehtäviin niitä saa käyttää
- mitä tietoja palveluihin ei saa syöttää
- miten tekoälyn tuottamat vastaukset tarkistetaan
- milloin tekoälyn käytöstä pitää kertoa
- missä tilanteissa tarvitaan esihenkilön tai muun vastuuhenkilön hyväksyntä.
Hallintamalli kuvaa yrityksen sisäiset vastuut ja menettelytavat.
Siinä määritellään esimerkiksi:
- kuka omistaa tekoälyä koskevat periaatteet
- kuka hyväksyy uudet tekoälypalvelut
- kuka arvioi tietosuojan ja tietoturvan
- kuka vastaa liiketoimintaprosessista, jossa tekoälyä käytetään
- miten tekoälyratkaisut ja käyttötapaukset dokumentoidaan
- miten toimintaa seurataan ja kehitetään.
Pienessä yrityksessä hallintamalli voi mahtua yhdelle sivulle. Suuremmassa yrityksessä se voi olla osa tietoturvan, tietosuojan, riskienhallinnan ja toiminnanohjauksen kokonaisuutta.
Käytännöllinen kolmen tason käyttömalli
Yritys voi jakaa tekoälyn käyttötavat kolmeen luokkaan. Näin jokaista kokeilua ei tarvitse käsitellä samalla tavalla.
1. Vapaa tai vähäriskinen käyttö
Tekoälyä voidaan käyttää tavallisen työn tukena, kun käsiteltävä tieto ei ole luottamuksellista eikä lopputulos vaikuta suoraan ihmisten oikeuksiin, turvallisuuteen tai merkittäviin päätöksiin.
Esimerkkejä:
- julkisen tekstin tiivistäminen
- otsikko- ja sisältöideoiden tuottaminen
- kieliasun parantaminen
- yleisten työohjeiden luonnostelu
- kokouksen esityslistan valmistelu
- julkisiin tietoihin perustuva ideointi
- kaavan, kyselyn tai ohjelmakoodin luonnostelu ilman tuotantotietoja.
Myös vähäriskisessä käytössä ihmisen pitää tarkistaa lopputulos ennen sen julkaisemista tai käyttämistä.
2. Hyväksyntää tai erityistä tarkistusta vaativa käyttö
Tähän ryhmään kuuluvat tehtävät, joissa käsitellään yrityksen sisäistä tietoa tai joissa tekoälyn tuottama sisältö voi vaikuttaa asiakkaisiin, talouteen tai yrityksen toimintaan.
Esimerkkejä:
- tarjousten ja sopimustekstien valmistelu
- asiakasviestien laatiminen
- sisäisten raporttien analysointi
- hinnoittelun tai kannattavuuden arviointi
- rekrytointiin liittyvä valmistelu
- tuotannon tai hankintojen ennusteet
- asiakaspalvelubotin vastaukset
- ERP- tai CRM-tietoihin perustuvat ehdotukset
- AI-agentin valmistelemat toimenpiteet.
Näissä käyttötavoissa on määriteltävä ainakin:
- kuka tarkistaa tuloksen
- kuka hyväksyy mahdollisen toimenpiteen
- mitä tietoja tekoäly saa käyttää
- miten virheellinen toiminta havaitaan
- voidaanko tehty toimenpide peruuttaa.
3. Kielletty tai korkean riskin käyttö
Yrityksen kannattaa määritellä myös tilanteet, joissa tekoälyä ei saa käyttää ilman erillistä asiantuntija-arviointia ja johdon päätöstä.
Tällaisia voivat olla esimerkiksi:
- henkilöstöä koskevien päätösten tekeminen pelkän tekoälyarvion perusteella
- työntekijöiden tunteiden, luotettavuuden tai persoonallisuuden arviointi
- automaattiset irtisanomis-, rekrytointi- tai palkkapäätökset
- asiakkaan oikeuksiin olennaisesti vaikuttavat automaattiset ratkaisut
- turvallisuuskriittisten toimintojen ohjaaminen ilman ihmisen valvontaa
- salassa pidettävien tietojen syöttäminen hyväksymättömään palveluun
- henkilötietojen laajamittainen analysointi ilman käyttötarkoituksen ja lainmukaisuuden arviointia
- tekoälyn tuottaman materiaalin esittäminen ihmisen tekemänä silloin, kun tämä voi johtaa harhaan
- järjestelmän käyttäminen lain, sopimusten tai yrityksen eettisten periaatteiden kiertämiseen.
EU:n tekoälysäädös perustuu riskiluokitteluun ja sisältää myös kokonaan kiellettyjä tekoälykäytäntöjä. Sen kiellot sekä tekoälyosaamista koskeva velvoite ovat olleet sovellettavia 2.2.2025 alkaen. Suuri osa säädöksen muista velvoitteista tulee sovellettavaksi vaiheittain.
Yrityksen tekoälyn 10 perussääntöä
Seuraavaa mallia voidaan käyttää yrityksen oman ohjeistuksen pohjana.
1. Käytä vain yrityksen hyväksymiä tekoälypalveluja
Työtehtäviin ei pidä ottaa käyttöön mitä tahansa verkosta löytyvää palvelua. Yrityksen tulee ylläpitää luetteloa hyväksytyistä työkaluista ja niiden sallituista käyttötarkoituksista.
Hyväksyntä ei tarkoita, että palvelu sopii kaikkeen. Sama palvelu voi olla sallittu julkisten tekstien käsittelyyn mutta ei asiakas- tai henkilöstötietojen analysointiin.
2. Älä syötä tekoälylle tietoa, jota et voisi luovuttaa palveluntarjoajalle
Tämä on hyvä käytännön perussääntö.
Tekoälypalveluun ei saa syöttää luottamuksellista tietoa ilman, että palvelun sopimukset, tietojen käsittely, tallennus, käyttöoikeudet ja mahdollinen käyttö mallien kehittämiseen on arvioitu.
Tarvittaessa tiedot anonymisoidaan, pseudonymisoidaan tai korvataan kuvitteellisilla esimerkeillä.
3. Tarkista aina faktat, luvut ja lähteet
Tekoäly voi keksiä tietoja, lähteitä, oikeustapauksia, tuotetietoja tai laskelmia. Vastaus ei muutu luotettavaksi sillä perusteella, että se on kirjoitettu sujuvasti.
Erityisesti on tarkistettava:
- nimet ja päivämäärät
- hinnat ja määrät
- laskelmat
- lakia koskevat väitteet
- tekniset ominaisuudet
- lähdeviittaukset
- sopimusehdot
- terveyttä tai turvallisuutta koskevat tiedot.
4. Ihminen vastaa lopputuloksesta
Tekoäly ei ole vastuuhenkilö, päätöksentekijä eikä allekirjoittaja.
Työntekijä vastaa siitä, miten hän käyttää tekoälyn tuottamaa sisältöä. Esihenkilö tai prosessin omistaja vastaa siitä, että tehtävään liittyvä tarkistus- ja hyväksymiskäytäntö on riittävä.
Mitä suurempi vaikutus päätöksellä on, sitä vahvempi ihmisen valvonta tarvitaan.
5. Tekoäly ei tee merkittäviä päätöksiä yksin
Tekoäly voi havaita, analysoida, vertailla ja ehdottaa. Merkittävät asiakas-, henkilöstö-, talous- ja turvallisuuspäätökset säilytetään ihmisellä.
Hyvä perusmalli on:
Tilanne → tekoäly analysoi → tekoäly ehdottaa → ihminen päättää → toiminta → seuranta
Jos tekoäly tai AI-agentti saa toteuttaa toimenpiteen automaattisesti, sille määritellään selkeä toimintaraja, lokitus, poikkeustilanteiden käsittely ja mahdollisuus keskeyttää toiminta.
6. Kerro tekoälyn käytöstä silloin, kun sillä on vastaanottajalle merkitystä
Kaikesta tekoälyn käytöstä ei tarvitse tehdä erillistä ilmoitusta. Esimerkiksi tekstin kieliasun tarkistaminen voi rinnastua tavallisen työvälineen käyttöön.
Avoimuutta tarvitaan kuitenkin silloin, kun:
- asiakas keskustelee tekoälybotin kanssa
- sisältö tai kuva voi johtaa harhaan alkuperästään
- tekoäly vaikuttaa asiakkaan saamaan palveluun tai ratkaisuun
- tekoälyä käytetään henkilön arviointiin
- vastaanottaja voi perustellusti olettaa viestivänsä ihmisen kanssa
- tekoälyn rooli on päätöksen ymmärtämisen kannalta olennainen.
7. Kunnioita tekijänoikeuksia ja yrityksen aineistoja
Tekoälyn tuottamaa tekstiä, kuvaa, koodia tai muuta aineistoa ei pidä automaattisesti pitää vapaasti käytettävänä tai täysin alkuperäisenä.
Ennen julkaisemista tarkistetaan ainakin:
- sisältääkö aineisto tunnistettavia lainauksia tai tuotemerkkejä
- muistuttaako se olennaisesti jonkun muun tekemää sisältöä
- onko käytetty lähtöaineisto ollut luvallista
- syntyykö yritykselle riittävät oikeudet aineiston käyttöön
- onko lähteet tai tekijät mainittava.
8. Huolehdi käyttöoikeuksista ja tunnuksista
Yrityksen tekoälypalveluja käytetään henkilökohtaisilla työpaikkatunnuksilla. Yhteisiä tunnuksia, suojaamattomia salasanoja tai entisten työntekijöiden käyttöoikeuksia ei pidä sallia.
Yrityksen on tiedettävä:
- kenellä on pääsy palveluun
- mitä tietolähteitä palvelu voi käyttää
- mitä toimintoja AI-agentti saa käynnistää
- kuka voi muuttaa asetuksia
- miten käyttöoikeus poistetaan työsuhteen tai tehtävän muuttuessa.
9. Ilmoita virheistä ja vaaratilanteista
Työntekijän pitää voida ilmoittaa helposti tilanteesta, jossa tekoäly on esimerkiksi:
- paljastanut luottamuksellista tietoa
- antanut vaarallisen tai syrjivän suosituksen
- lähettänyt virheellisen viestin
- tehnyt luvattoman muutoksen järjestelmään
- käyttänyt väärää tietolähdettä
- tuottanut vahingollista sisältöä
- toiminut sille asetettujen rajojen ulkopuolella.
Ilmoittamisen tarkoituksena ei ole etsiä syyllistä, vaan estää saman ongelman toistuminen.
10. Kysy ennen kuin käytät epäselvässä tilanteessa
Ohjeistus ei voi ennakoida kaikkia tilanteita.
Jos työntekijä ei tiedä, saako tietoa käsitellä tekoälyllä tai voiko tiettyä palvelua käyttää, asia tarkistetaan ennen käyttöä nimetyn vastuuhenkilön kanssa.
Kevyt tekoälyn hallintamalli pk-yritykselle
Pieni yritys ei välttämättä tarvitse erillistä tekoälyjohtajaa tai tekoälytoimikuntaa. Vastuut on silti nimettävä.
Yksinkertainen hallintamalli voi perustua neljään rooliin.
1. Johto
Johto päättää:
- miksi tekoälyä käytetään
- millaista riskitasoa yritys hyväksyy
- mitkä periaatteet koskevat koko yritystä
- millaiset käyttötavat vaativat johdon hyväksynnän
- miten tekoälyosaamiseen ja valvontaan osoitetaan aikaa ja resursseja.
Johto ei voi siirtää kokonaisvastuuta ohjelmistotoimittajalle tai yksittäiselle työntekijälle.
2. Tekoälyn vastuuhenkilö tai koordinaattori
Vastuuhenkilö ylläpitää käytännön kokonaisuutta:
- hyväksyttyjen palvelujen luetteloa
- käyttötapausrekisteriä
- henkilöstön ohjeistusta
- koulutusta
- riskien arviointia
- havaittujen ongelmien käsittelyä
- pelisääntöjen päivittämistä.
Pienessä yrityksessä tehtävä voi kuulua esimerkiksi toimitusjohtajalle, kehitysvastaavalle, tietohallinnosta vastaavalle henkilölle tai tietosuojan ja tietoturvan vastuuhenkilölle.
3. Prosessin omistaja
Prosessin omistaja vastaa siitä, miten tekoälyä käytetään tietyssä toiminnossa, kuten myynnissä, asiakaspalvelussa, tuotannossa tai taloushallinnossa.
Hän arvioi:
- parantaako tekoäly todella toimintaa
- onko käytettävä tieto riittävän laadukasta
- kuka tarkistaa tulokset
- mitä tapahtuu virhetilanteessa
- miten vaikutuksia mitataan
- voiko prosessi toimia myös silloin, kun tekoälypalvelu ei ole käytettävissä.
4. Käyttäjä
Käyttäjä noudattaa sovittuja pelisääntöjä, tarkistaa tekoälyn tulokset ja ilmoittaa poikkeamista.
Käyttäjältä ei kuitenkaan voida odottaa vastuullista toimintaa, ellei yritys ole antanut riittävää koulutusta ja selkeitä ohjeita.
Tekoälyn käyttötaparekisteri pk-yritykselle
Yrityksen kannattaa ylläpitää yksinkertaista luetteloa tekoälyn käyttötavoista. Pienessä yrityksessä se voi olla taulukko, jossa on yksi rivi kutakin käyttötapausta kohti.
Taulukkoon voidaan merkitä:
| Tieto | Mitä kirjataan? |
|---|---|
| Käyttötapaus | Mihin tekoälyä käytetään? |
| Palvelu | Mitä työkalua tai järjestelmää käytetään? |
| Omistaja | Kuka vastaa käyttötavasta? |
| Käyttäjät | Ketkä tekoälyä käyttävät? |
| Tiedot | Mitä tietoja tekoäly käsittelee? |
| Riskitaso | Matala, keskitasoinen vai korkea? |
| Ihmisen valvonta | Kuka tarkistaa tai hyväksyy tuloksen? |
| Toimenpiteet | Saako tekoäly vain ehdottaa vai myös toimia? |
| Lokitus | Tallentuuko käyttö ja tehdyt toimenpiteet? |
| Arviointipäivä | Milloin käyttötapa tarkistetaan seuraavan kerran? |
Rekisterin tarkoitus ei ole lisätä tarpeetonta hallintoa. Sen avulla yritys tietää, missä tekoälyä tosiasiassa käytetään.
Ilman tällaista näkyvyyttä tekoäly voi levitä organisaatiossa niin sanottuna varjo-AI:nä: työntekijät käyttävät palveluja oma-aloitteisesti, mutta yritys ei tunne palveluja, käsiteltäviä tietoja eikä niihin liittyviä riskejä.
Viiden kysymyksen hyväksyntätesti
Ennen uuden tekoälypalvelun tai käyttötavan hyväksymistä voidaan esittää viisi kysymystä.
1. Mikä ongelma ratkaistaan?
Tekoälyn käyttöönoton pitäisi lähteä todellisesta työstä ja tavoitteesta, ei pelkästä kiinnostuksesta uuteen teknologiaan.
2. Mitä tietoja tekoäly tarvitsee?
Tunnistetaan henkilötiedot, asiakastiedot, liikesalaisuudet ja muut luottamukselliset aineistot.
3. Mitä vahinkoa virheellinen tulos voi aiheuttaa?
Voiko virhe johtaa esimerkiksi väärään asiakasviestiin, taloudelliseen tappioon, syrjintään, turvallisuusriskiin tai sopimusrikkomukseen?
4. Kuka valvoo ja hyväksyy?
Ihmisen valvonnan pitää olla todellista. Pelkkä muodollinen hyväksyntäpainike ei riitä, jos hyväksyjällä ei ole aikaa, tietoa tai mahdollisuutta arvioida tekoälyn ehdotusta.
5. Miten käyttö voidaan keskeyttää?
Yrityksen pitää pystyä poistamaan käyttöoikeudet, estämään automaattiset toimenpiteet ja palaamaan tarvittaessa aikaisempaan toimintatapaan.
Jos näihin kysymyksiin ei ole vastauksia, käyttöönottoa ei ole vielä valmisteltu riittävästi.
Tekoälyosaaminen on osa hallintamallia
EU:n tekoälysäädöksen tekoälyosaamista koskeva velvoite edellyttää, että tekoälyjärjestelmien tarjoajat ja käyttöönottajat ryhtyvät toimiin henkilöstönsä riittävän tekoälyosaamisen varmistamiseksi. Velvoitetta on sovellettu 2.2.2025 alkaen, ja sitä koskevat valvonta- ja täytäntöönpanosäännöt tulevat sovellettaviksi elokuussa 2026.
Käytännössä yrityksen koulutuksen tulisi vastata työntekijän tehtävää ja tekoälyn käyttötapaa.
Kaikkien ei tarvitse olla tekoälyasiantuntijoita. Käyttäjän pitäisi kuitenkin ymmärtää ainakin:
- mitä tekoäly osaa ja mitä se ei osaa
- miksi vastaukset voivat olla virheellisiä
- mitä tietoja palveluun saa syöttää
- miten lopputulos tarkistetaan
- milloin ihmisen hyväksyntä tarvitaan
- miten poikkeamasta ilmoitetaan
- millaisia vaikutuksia käytöllä voi olla asiakkaisiin ja muihin ihmisiin.
AI-agenttien ja yritysjärjestelmiin integroitujen ratkaisujen käyttäjät tarvitsevat lisäksi ymmärrystä siitä, mitä tietolähteitä agentti käyttää, mitä työkaluja se voi käynnistää ja kuinka pitkälle se saa toimia itsenäisesti.
Tietosuoja ja tekoäly
Tekoälyn käyttöönotto ei poista yleisen tietosuoja-asetuksen eli GDPR:n velvoitteita.
Jos tekoäly käsittelee henkilötietoja, yrityksen on selvitettävä esimerkiksi:
- mikä on henkilötietojen käsittelyn tarkoitus
- millä oikeusperusteella tietoja käsitellään
- käsitelläänkö vain tarpeellisia tietoja
- kuinka pitkään tietoja säilytetään
- siirtyvätkö tiedot EU- tai ETA-alueen ulkopuolelle
- käytetäänkö tietoja palvelun tai mallin kouluttamiseen
- miten rekisteröidylle kerrotaan käsittelystä
- voiko henkilö pyytää tietojen tarkistamista tai oikaisua
- edellyttääkö käyttö tietosuojaa koskevaa vaikutustenarviointia.
Erityistä varovaisuutta tarvitaan henkilöstöä, terveyttä, taloudellista asemaa tai muita arkaluonteisia asioita koskevien tietojen käsittelyssä.
AI-agentit tarvitsevat tavallista tarkemmat toimintarajat
Tavallinen generatiivinen tekoäly tuottaa käyttäjälle tekstin tai ehdotuksen. AI-agentti voi tämän lisäksi käyttää työkaluja ja toteuttaa tehtäviä.
Se voi esimerkiksi:
- hakea tietoja ERP- tai CRM-järjestelmästä
- päivittää asiakastietoja
- valmistella tilauksen
- lähettää viestin
- siirtää tehtävän työntekijälle
- käynnistää työnkulun
- seurata tapahtumia ja reagoida poikkeamiin.
Siksi agentille on määriteltävä erikseen:
- tavoite
- käytettävät tietolähteet
- sallitut työkalut
- sallitut toimenpiteet
- euromääräiset tai muut toimintarajat
- ihmisen hyväksyntää vaativat tilanteet
- lokitus
- valvonta
- keskeytysmenettely
- toiminta virhe- ja poikkeustilanteissa.
Hyvä periaate on aloittaa agentista, joka etsii tietoa ja tekee ehdotuksia. Vasta toiminnan luotettavuuden osoittamisen jälkeen sille annetaan rajattuja oikeuksia toteuttaa toimenpiteitä.
Pelisääntöjen käyttöönotto seitsemässä vaiheessa
Yritys voi ottaa kevyen hallintamallin käyttöön ilman pitkää kehityshanketta.
Vaihe 1: Selvitä nykyinen käyttö
Kysy henkilöstöltä, mitä tekoälypalveluja he jo käyttävät ja mihin tehtäviin.
Tarkoituksena ei ole rangaista oma-aloitteisuudesta, vaan saada todellinen tilanne näkyviin.
Vaihe 2: Nimeä vastuuhenkilö
Nimetään henkilö, jolta voi kysyä neuvoa ja joka ylläpitää pelisääntöjä sekä hyväksyttyjen palvelujen luetteloa.
Vaihe 3: Määrittele ensimmäiset kiellot ja rajat
Aloita tärkeimmistä asioista:
- ei salasanoja
- ei liikesalaisuuksia hyväksymättömiin palveluihin
- ei henkilötietoja ilman arviointia
- ei merkittäviä automaattisia päätöksiä
- ei tarkistamattomia tekoälyvastauksia asiakkaille.
Vaihe 4: Hyväksy turvalliset perustyökalut
Yritys valitsee muutaman palvelun, joiden sopimukset, asetukset ja käyttötavat on arvioitu.
Vaihe 5: Kouluta henkilöstö
Koulutuksen pitää sisältää käytännön esimerkkejä yrityksen omasta työstä. Pelkkä yleinen esitys tekoälyn mahdollisuuksista ei riitä.
Vaihe 6: Dokumentoi tärkeimmät käyttötapaukset
Kaikkia pieniä kokeiluja ei tarvitse kuvata laajasti. Asiakas-, henkilöstö-, talous- ja tuotantoprosesseihin vaikuttavat käyttötavat kannattaa kuitenkin kirjata.
Vaihe 7: Tarkista toimintamalli säännöllisesti
Tekoälypalvelut, niiden ehdot ja yrityksen käyttötavat muuttuvat nopeasti. Pelisäännöt kannattaa tarkistaa vähintään vuosittain ja aina merkittävän uuden käyttöönoton tai poikkeaman jälkeen.
Tiivis malli yrityksen tekoälyohjeeksi
Yrityksen ensimmäinen ohje voi olla esimerkiksi seuraavanlainen:
Käytämme tekoälyä työn tukena, mutta ihminen vastaa lopputuloksesta. Käytämme vain yrityksen hyväksymiä tekoälypalveluja emmekä syötä niihin salassa pidettäviä tietoja, henkilötietoja tai liikesalaisuuksia ilman erillistä hyväksyntää. Tarkistamme tekoälyn tuottamat faktat, laskelmat, lähteet ja asiakasviestit. Tekoäly ei tee yksin merkittäviä asiakas-, henkilöstö-, talous- tai turvallisuuspäätöksiä. Epäselvässä tilanteessa kysymme neuvoa nimetystä vastuuhenkilöltä ja ilmoitamme havaitsemistamme virheistä tai tietoturvaongelmista.
Tämän lisäksi tarvitaan luettelo hyväksytyistä palveluista, yhteyshenkilö sekä muutaman tärkeimmän käyttötapauksen kuvaus.
Hyvä hallintamalli tukee myös tekoälyn hyötyjä
Tekoälyn hallinta saatetaan nähdä jarruna, vaikka käytännössä selkeät toimintarajat voivat nopeuttaa käyttöönottoa.
Kun henkilöstö tietää, mitä saa tehdä, tekoälyä ei tarvitse vältellä varmuuden vuoksi. Samalla johto saa paremman kuvan siitä, missä tekoälyä käytetään ja mitä hyötyä siitä syntyy.
Toimiva hallintamalli yhdistää neljä asiaa:
Tavoite → pelisäännöt → ihmisen vastuu → seuranta
Tekoälyn käyttöä ei kannata hallita pelkästään kieltämällä eikä myöskään jättää kokonaan yksittäisten työntekijöiden harkinnan varaan.
Paras lopputulos syntyy, kun yritys mahdollistaa hyödylliset kokeilut, suojaa tärkeät tietonsa ja säilyttää merkittävät päätökset ihmisellä.
Artikkeli on yleinen käytännön opas. Yrityksen toimiala, käsiteltävät tiedot ja tekoälyn käyttötavat voivat edellyttää erillistä juridista, tietosuoja- tai tietoturva-arviointia.